KTT, Dos. Paula Kirjavainen veti inspiroivan ja innostavan johtamisen workshopin Henryn työhyvinvointijaoksen jäsenille aiheena kollektiivinen johtamiskyvykkyys.

Toimialat sekä murenevat että murtuvat samanaikaisesti ja johtaminen sen mukana.   Johtamismaisema on murroksessa ravistellen voimakkaasti organisaatioita ja niiden johtamista. Elinvoimaisia ydinkyvykkyystyyppejä ovat näissä oloissa mm infrastruktuuri, asiakassuhteet ja tuoteinnovaatiot.  

Toimialakäsitteen murtumisesta havaitaan mm. seuraavia päätoimintaan pureutuvia busineslogiikoita:

·       Infrastruktuurin tarjoajat

·       Alustanluojat ja ylläpitäjät

·       Agentit auttaen löytämään oikeat tahot ja arvioimaan ratkaisujen sopivuutta

·       Fokusoituneet ratkaisuntuottajat niche - hengessä tietoisesti pienenä pysyen

 Jo nyt monissa organisaatioissa ensisijainen työskentelyn muoto on yhteisöllistä ja vasta toissijaisesti yksilökeskeistä. Yksilösuoritusta ja yksilön kyvykkyyttä tärkeämpää on yhteisön suoritus ja sen kyvykkyys toimia verkostoissa. Siksi myös johtamisen tulee kehittyä kollektiivisen kyvykkyyden ja verkostomaisen johtamisen suuntaan.

Paula Kirjavainen korostaa, että kaiken ytimessä ovat kevyet rakenteet ja isot asenteet!  Loppukäyttäjille näkymä on eri toimijoiden yhteistyötä ja verkosto on keskiössä, jossa johtaminen kuuluu kaikille.  Työyhteisötaidot nousevat näyttämöllä pääosaan.

Esimiehen ja työnantajan direktio-oikeus on tulevaisuudessa vähemmän merkityksellinen käsite, sillä johtamisen pitää perustua muuhun kuin asemaan.  Asemasta irrallaan oleva johtajuus kasvaa. Siksi myös käsitteet esimieheys ja johtajuus on hyvä pitää erillään.  Esimieheys on enemmän asemaan tai tehtävään sidottua.  Johtajuus on ilmiö ja nippu käyttäytymismalleja tukien yhteistä verkoston tavoitetta.

Kyky ottaa johtajuutta ilman direktio-oikeutta ratkaisee niin projektiorganisaatioissa, matriisiorganisaation risteyskohdissa ja muissa kehittämisverkostoissa.

Leadership ja management kuuluvat jatkossakin johtajuuteen – isäntä ja renki toimivat yhteistyössä.  Management luo johtajuudelle tukirakenteen ja se sopeutetaan johtajuustyyliin sopivaksi – ei toisinpäin.

Tulevaisuuden keveät johtamisen rakenteet edellyttävät suursiivousta yritysten johtamisrakenteille. On siivottava kaikki turha nurkkiin kertynyt ”management-roina”, jotta saamme tilaa aidolle managementille. Olennainen kysymys kuuluu: ”Mikä on pienin riittävä määrä struktuuria?”

Tulevaisuudessa ja jo nyt – nosta ytimeen työn lisäarvon ajattelu ja unohda vanha toimenkuvamainen ajattelu.  Vastaavasti siis työaika käsitteenä muuttuu: pois tuntien laskennasta tuotosten esille tuomiseen. Kaikki tämä edellyttää myös työlainsäädännön ja struktuurien muovaamista laajasti (kirjoittajan huomio)

Perinteisiä johtamisen malleja haastavat kilvan erityisesti ICT-alan teknologia- ja mediayritykset, joissa sovellettuja johtamisen periaatteita Paula Kirjavainen summeerasi seuraavastii:

·       Yhdessä tekemisen tärkeys, vastuu ja valta

·       Tosiasiallisuus keskiössä

·       Arkikielisyys keskiössä

·       Yksinkertaiset nyrkkisäännöt – simple rules

·       Asiakas kaiken tekemisen keskiössä, henkilökohtainen laatuvastuu asiakkaalle Itse ja kollegat tärkeimmät työn onnistumisen arvioijat

Miltä tämä kuulostaa meille opetetun perinteisen johtamisen korviin? Futuricen johtamismaisema täysin   jo vanhaksi muuntuneesta Mintzbergiläisestä, joka lyhyesti kuuluu:

·       johda tuloksen kautta

·       tee suunnitelma jokaista toimea varten

·       Siirrä johtajia tehtävästä toiseen jotta he eivät koskaan opi mitään muuta kuin johtamista hyvin

·       Ole aina objektiivinen

·       Toteuta kaikki viiden yksinkertaisen askeleen muodossa

·        

Nämä kaksi maailmaa kohtaavat toisensa suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Teollinen Suomi on rakennettu Minzbergiläisen johtamisen varaan. Nyt uusi innovaatioihin perustuva työkulttuuri vaatii myös uudenlaista johtamista – uuden aallon yritysten henkeen. Kumpaan sinä uskot?

Kollektiivinen johtamiskyvykkyys?  Jaetun johtajuuden käsitettä käyttävä, konstruktionistisen koulukunnan mukaan se tarkoittaa johtajuuden tuottamista vuorovaikutuksessa, yhteisissä keskusteluissa ja ihmisten välisissä suhteissa. Kollektiivisen johtajuuden käsitteeseen mieltyneiden kasvatustieteilijöiden mukaan siihen liittyy myös ajatus kollektiivisesta mielestä ja tiedosta Kolmas täydentävä katsanto nousee strategisen kyvykkyysajattelun kautta. Strateginen kyvykkyys on sitä, että yksilöidentieto, taito, asenne ja taipumukset toimivat yhteisön prosesseissa, rakenteissa ja järjestelmissä tuottaen tiettyjä, tilanteessa relevantteja tuloksia. Kun johtajuutta tarkastellaan strategisena kyvykkyytenä oleellista ei ole vain yksittäisten johtajien huippusuoritukset vaan se, miten erilaisissa rooleissa toimivat johtajat pelaavat yhteen niin vertikaalisessa kuin horisontaalisessa suunnassa ja miten hyvin johtamisjärjestelmä ja rakenteet tukevat tätä yhteispeliä.  Tästä syntyy kollektiivinen kyvykkyys – tulevaisuuden johtamisen ydin.

Kollektiivisen kyvykkyyden ytimessä on toimiminen verkostoissa. Se vaatii luottamusta monella tasolla. Ensimmäinen luottamuksen taso toteutuu kun koemme, että, siihen mitä on yhdessä sovittu voi luottaa.  Luottamuksen syvetessä arvostamme toisen osaamista ja luotamme täysin kumppanin pätevyyteen yhä enemmän. Parhaimmillaan luottamus näkyy, kun verkostossa toimivien yksilöiden työskentelyssä myös vaikuttimien yhdenmukaisuus näkyy ja tuntuu. 

Erään pörssiyhtiön toimitusjohtaja summasi kokemuksiaan johtamisesta. Yhtiö ja johtaminen olivat tulosta myöten kriisissä. Uuden palkkajohtajan tehtävänä oli viedä yhtiö kohti uutta visiota ja toimintaa.  Toimitusjohtaja tiivisti myöhemmin kokemuksensa onnistuneen muutoksen karikoista seuraavaan kolmeen kohtaan:

·       1. Hyvän johtajuuden kriteereitä tuli määriteltyä liikaa. Strategiaa tukevan toimintakulttuuriin ja sitä kannattelevan johtamisen tavoitetilan kuvaamiseen olisi riittänyt muutama, korkeintaan kourallinen.

·       2. Hyvä johtajuus olisi pitänyt saada linkitettyä johdon ja esimiesten kannusteisiin paljon nopeammin ja paljon näkyvämmällä tavalla.

·       3. Hyvän johtamisen vastaisella käyttäytymisellä ei ollut tarpeeksi tuntuvia seurauksia. Sitä katsottiin liian pitkään läpi sormien.

Yhtenevää uudentyyppiseen johtamiseen onkin: keep it simple ja saat sitä mitä mittaat. Lisäksi puutu yksilösuorittajiin tuloksesta huolimatta, mikäli johtaminen ei ole sovitunlaista.

Huipputuloksiin päästään vain tekemällä niin määrällisesti kuin laadullisesti oikeita valintoja.  Molemmissa systemaattisesti onnistumiseen on avaimena kolme pointtia

·       kevyet kokeilut – ”Fail fast” kuten Nokialla on aikoinaan sanottu. 

·       Yksilöiden kyvykkyydet kunnossa sekä

·       Syvennä vuorovaikutuksen laatu tasolle jossa kaikkien vaikuttimet ovat yhdensuuntaiset.

Kirsi Kannisto (KTM ja ACC-Coach) työskentelee Nordea pankissa johdon konsulttina. Hänen vastuullaan on monimuotoisen oppimisen hyödyntäminen sekä valmentavan esimiestyön kehittäminen Nordeassa. Hän on työkseen kehittänyt pelillisiä valmennusmenetelmiä sekä soveltanut niitä eri tavoin niin strategian, muutosjohtamisen kuin uusien toimintamallienkin implementointiin.

Twitter: @kirsikannisto,   Linkedin: fi.linkedin.com/pub/kirsi-kannisto/17/a82/16b

Blogikirjoitus Sulavan joulukalenteriin 2014 - Tietotyö ja asiantuntija

Blogi Sulavan joulukalenteri

Joulukiire, projektikiire, työkiire, matkakiire, lahjakiire, lastenhakukiire, kiire, kiire, että pää kolmantena jalkana juoksemme – jos ei muuten niin Joulun alla ainakin.

Kysyin kollegaltani eräänä ”kiireisenä” päivänä: ”Mitä yhteistä on kiireellä ja iällä ? ” Hetken pohdittuaan hän sanoi, että ne molemmat asuvat isossa pallossa hartoiden välissä. Totta. Vastaavasti myös ihmisen ikä asustaa  samassa paikassa –  kuka sitten on jo nuorena vanha tai joku toinen vanhana vielä hyvinkin nuori. 

Kiiretutkijat määrittelevät kiireen jännitteiseksi tilaksi suhteessa aikaan. Sitä ei siis ole ilman, että sitä suhteutetaan johonkin. Sen luomme me ihmiset oman päämme sisällä. Se on myös tunnetila, joka tarttuu herkästi.   Saatuamme tartunnan kiirehdimme siten, että emme vauhdiltamme huomaa, mitä ympärillämme tapahtuu.  Digitaalisen työn  luonnetta analysoinut tutkimus  (Gonzals&Mark 2004) totesi, että tietotyötä  tekevä  asiantuntija suuntaa huomionsa tehtävästä toiseen joka kolmas minuutti.  Mikä vielä pahempaa – Samaisten tutkijoiden mukaan valtaosa  huomion hajoamisesta muualle johtuu henkilöstä itsestään – ei siis ympäristöstä tulevista häiriöistä.

Tämäkin kuuluu aivojen toimintaan: asioita ajatuksia ja aatoksia vilahtelee jatkuvasti – olennaista on, että tulemme tästä itse tietoiseksi.  Näin voimme oppia suuntaamaan keskittymisen myös takaisin siihen keskeiseen tekemiseen, jota olemme tekemässä. Mitä useammin harjaannutamme aivojamme suuntaamaan ajatuksen takaisin keskittymistä vaativaan haluamaamme asiaan,  sitä  paremmin ja nopeammin aivomme oppivat sen.  Tästä on paljolti kysymys tietoisessa läsnäolossa: keskity siihen hetkeen jossa olet ja  asiaan jota olet tekemässä. Älä mieti  menneisyyttä  tai tutki tulevaa – elä juuri tässä  hetkessä. Poista siis aika ajoin tekemisestäsi tuo automaattiohjaus ja  pysähdy miettimään mitä juuri teet.

Anna itsellesi  lahjaksi  jo Aika on ihmisen ainut todellinen  asset

”Aika on ihmisen tärkein voimavara ” – näin on sanonut myös IKEAN perustja Ingvar S Kamprad. Käytä siis  aikasi ja elämäsi huolella.  Kaikki muu on elämässä ihmisen luomaa toimintaa, vuorovaikutusta ja peliä. Viimekädessä siis  ainut arvokas varallisuus  on jokaiselle oma  elämä ja aika. Miten sen käytämme?

Työelämän ajan käytön tutkimukset kertovat että 70% suomalaisista ei suunnittele työtään kunnolla.  Samanaikaisesti ilmoitamme, että käytämme sähköpostin lukemiseen keskim 3 tuntia päivässä. Sähköposteja  suomalainen saa   päivässä keskimäärin 112. (Lähde: Sampo Sammalisto työtä viisaammin).

Miten hallita työelämän keskeytyksiä ja pitää keskittyminen kurissa lukuisten vireillä olevien asioiden kanssa? Tuoreiden aivotutkimusten  valossa hajatarkkaavainen työskentely vähentää tuottavuutta ja tekee myös  aivotutkijoiden havaitsemia jälkiä aivoihin – heikentäen niiden toimintakykyä.

Emme kuitenkaan voi syyttä kaikesta ympäristöä, sillä tutkijat ovat myös todenneet, että  tietopainotteista työtä tekevä ihminen  vilkaisee työpäivänsä aikana  jopa 50-100  kertaa  sähköpostia ja kännykkää vilkaisemme  peräti 150 kertaa päivässä. Tähän vielä  vaikkapa facebookin päivitysten katselu lisättynä – luku moninkertaistuu. Tämä siis kaikki itse aiheutettua. ( AJ Wihuri: Mindfulness työssä)

Miten tämä näkyy päivittäisessä työssä? Keskeytukset (=cognitive switching penalty – kuten tutkijat tätä nimittävät)  aiheuttaa  keskimäärin 2-3 tunnin ajanhukan tietotyöläisen päivään.

Jokainen keskeytys vaatii 15-20 minuuttia, jotta  saavutamme saman keskittyneisyyden tilan kuin ennen keskeytystä.   Työelämässä pystymme nykyisin keskimäärin 11 minuutin keskeytymättömään työhön.

Mitä sitten avuksi? Muutamia yksinkertaisia tekniikoita oman arkesi avussa alla:

Mindfulness on tietoista tässä hetkessä olemista ja parhaimmillaan luo edellytykset edistyneelle ajankäytölle. Päivän  ja viikon päätteeksi käytä 15 minuuttia listaten seuraavan päivän/viikon kolme keskeisintä tehtävää ja pidä huoli, että niille on kalenterissa varattuna aikaa. Näin  perjantaisin toimimalla  saat itsellesi  työasiavapaan viikonlopun. Kaikki keskeinen on kirjattuna ja kalenterissa – ja voit hyvillä mielin rentoutua   perheesi kanssa.

Älä koskaan aloita työpäivää sähköpostia katsomalla. Työpäivän 20 ensimmäistä sekuntia ratkaisevat mitä teet seuraavan kahden tunnin aikana.  Siksi siis aloita niistä kolmesta keskeisestä asiasta tärkeimmästä.  Älä  myöskään kurkista sähköpostia ennen nukkumaanmenoa, sillä yksikin viesti voi viedä sinulta yöunen.

Jos olet aamuihminen, tee haasteellisimmat asiat heti aamusta -  näin hyödynnät elimistösi luontaisen parhaan toiminta-ajan juuri tärkeimpiin asioihin.  

Vältä avokonttoria mikäli työskentelysi vaatii keskittymistä – työskentele tuolloin keskittymistä vaativassa tilassa. Neuvottelutila tai vaikkapa etäpäivä on tuolloin hyvä ratkaisu. Tila työn mukaan periaate auttaa.

 Jokaisella meistä on aika ajoin hankaluuksia keskittyä ja pitää ajatukset fokuksessa. Opettele pomodoro-tekniikka. Hanki munakello, kierrä se 25 minuutin päästä soimaan,  tee työtäsi tietäen, että keskityt nyt vain siihen 25 min, jonka jälkeen pidät  5 min tauon.  Ole itsellesi rehellinen, tee vain valitsemaasi tehtävää   kellon merkkiääneen asti.  Näin pääset ensimmäiseen pomodoro-hetkeen kiinni, toinen sujuu jo  helpommalla.

Jokainen on  itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan -  kokeile ja toimi. Ajatukset siirtyvät teoiksi vain tekemällä.  Onnistumisen tunne antaa voimaa kokeilla uudestaan.

 ennen Joulua huokoista aikaa pysähtyä ja katsella elämän menoa juuri tässä hetkessä.  Älä katso peräpeiliin äläkä tulevaisuuteen vaan katso tätä hetkeä ja kuuntele mitä juuri nyt tapahtuu ympärilläsi.  Tietoista Joulun odotusta.

Kirsi Kannisto (KTM ja ACC-coach) työskentelee Nordea  Pankissa johdon konsulttina. Hänen vastuullaan on monimuotoisen oppimisen hyödyntäminen  sekä  valmentavan esimiestyön kehittäminen Nordeassa. Hän on työkseen kehittänyt pelillisiä valmennusmenetelmiä sekä  soveltanut niitä eri tavoin niin strategian, muutosjohtamisen kuin uusien toimintamallienkin arkipäiväistämiseen.

Twitter:  @kirsikannisto

Linkedin: https://www.linkedin.com/vsearch/f?type=all&keywords=kirsi+kannisto&orig=GLHD&rsid=&pageKey=member-home&trkInfo=tarId%3A1416730317121&search=Search

Aika on ihmisen ainut todellinen  asset

”Aika on ihmisen tärkein voimavara ” – näin on sanonut myös IKEAN perustja Ingvar S Kamprad. Käytä siis  aikasi ja elämäsi huolella.  Kaikki muu on elämässä ihmisen luomaa toimintaa, vuorovaikutusta ja peliä. Viimekädessä siis  ainut arvokas varallisuus  on jokaiselle oma  elämä ja aika. Miten sen käytämme?

Työelämän ajan käytön tutkimukset kertovat että 70% suomalaisista ei suunnittele työtään kunnolla.  Samanaikaisesti ilmoitamme, että käytämme sähköpostin lukemiseen keskim 3 tuntia päivässä. Sähköposteja  suomalainen saa   päivässä keskimäärin 112. (Lähde: Sampo Sammalisto työtä viisaammin).

Miten hallita työelämän keskeytyksiä ja pitää keskittyminen kurissa lukuisten vireillä olevien asioiden kanssa? Tuoreiden aivotutkimusten  valossa hajatarkkaavainen työskentely vähentää tuottavuutta ja tekee myös  aivotutkijoiden havaitsemia jälkiä aivoihin – heikentäen niiden toimintakykyä.

Emme kuitenkaan voi syyttä kaikesta ympäristöä, sillä tutkijat ovat myös todenneet, että  tietopainotteista työtä tekevä ihminen  vilkaisee työpäivänsä aikana  jopa 50-100  kertaa  sähköpostia ja kännykkää vilkaisemme  peräti 150 kertaa päivässä. Tähän vielä  vaikkapa facebookin päivitysten katselu lisättynä – luku moninkertaistuu. Tämä siis kaikki itse aiheutettua. ( AJ Wihuri: Mindfulness työssä)

Miten tämä näkyy päivittäisessä työssä? Keskeytukset (=cognitive switching penalty – kuten tutkijat tätä nimittävät)  aiheuttaa  keskimäärin 2-3 tunnin ajanhukan tietotyöläisen päivään.

Jokainen keskeytys vaatii 15-20 minuuttia, jotta  saavutamme saman keskittyneisyyden tilan kuin ennen keskeytystä.   Työelämässä pystymme nykyisin keskimäärin 11 minuutin keskeytymättömään työhön.

Mitä sitten avuksi? Muutamia yksinkertaisia tekniikoita oman arkesi avussa alla:

Mindfulness on tietoista tässä hetkessä olemista ja parhaimmillaan luo edellytykset edistyneelle ajankäytölle. Päivän  ja viikon päätteeksi käytä 15 minuuttia listaten seuraavan päivän/viikon kolme keskeisintä tehtävää ja pidä huoli, että niille on kalenterissa varattuna aikaa. Näin  perjantaisin toimimalla  saat itsellesi  työasiavapaan viikonlopun. Kaikki keskeinen on kirjattuna ja kalenterissa – ja voit hyvillä mielin rentoutua   perheesi kanssa.

Älä koskaan aloita työpäivää sähköpostia katsomalla. Työpäivän 20 ensimmäistä sekuntia ratkaisevat mitä teet seuraavan kahden tunnin aikana.  Siksi siis aloita niistä kolmesta keskeisestä asiasta tärkeimmästä.  Älä  myöskään kurkista sähköpostia ennen nukkumaanmenoa, sillä yksikin viesti voi viedä sinulta yöunen.

Jos olet aamuihminen, tee haasteellisimmat asiat heti aamusta -  näin hyödynnät elimistösi luontaisen parhaan toiminta-ajan juuri tärkeimpiin asioihin.  

Vältä avokonttoria mikäli työskentelysi vaatii keskittymistä – työskentele tuolloin keskittymistä vaativassa tilassa. Neuvottelutila tai vaikkapa etäpäivä on tuolloin hyvä ratkaisu. Tila työn mukaan periaate auttaa.

 Jokaisella meistä on aika ajoin hankaluuksia keskittyä ja pitää ajatukset fokuksessa. Opettele pomodoro-tekniikka. Hanki munakello, kierrä se 25 minuutin päästä soimaan,  tee työtäsi tietäen, että keskityt nyt vain siihen 25 min, jonka jälkeen pidät  5 min tauon.  Ole itsellesi rehellinen, tee vain valitsemaasi tehtävää   kellon merkkiääneen asti.  Näin pääset ensimmäiseen pomodoro-hetkeen kiinni, toinen sujuu jo  helpommalla.

Jokainen on  itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan -  kokeile ja toimi. Ajatukset siirtyvät teoiksi vain tekemällä.  Onnistumisen tunne antaa voimaa kokeilla uudestaan.

DAniel Goleman: Tunneälyn uusimmat oivallukset

Vuonna 1995 Daniel Goleman julkaisi kirjan nimeltä Tunneäly. Hän toivoi, että käsite jäisi elämään. Tuo unelma toteutuikin  vahvempana kuin hän itse koskaan uskalsi toivoa. Käsitteestä on tullut meemi – uusi kulttuuriin sulautunut sana tai käsite.

Uudessa kirjassa avataan aivotutkimusta ja neurotieteen uusimpia tutkimustuloksia.

Aivoista ei enää ole syytä puhua vasemman ja oikean puoliskon tapaan. Tutkimus on pystynyt paikantamaan  asioita merkittävästi tarkemmin.

Kirjassa käsitellään luovuuden dynamiikkaa ja missä päin aivoja mm innostus ja peräänantamattomuus syntyvät.  Luovan ajatuksen syntymishetkellä on aivotutkimuksen keinoin pystytty todentamaan erittäin korkea gamma-aktiivisuuden taso. Korkea gamma-piikki kertoo siis  juuri tapahtuneesta uudesta oivalluksesta.

Innostus ja peräänantamattomuus ovat ihmiselle tärkeitä ominaisuuksia juuri itsensä johtamisen näkökulmasta. Tässä keskeisessä roolissa on mantelitumake ja sen säätelymekanismit. Mantelitumake toimii aivojen ”vaaratutkana”.

Työpaikoilla mantelitumakkeen laukaisijoina toimivat esimerkiksi  halveksunta, epäoikeudenmukainen kohtelu ja tunne ettei tule kuulluksi. Nykymaailmassa ja epävarmassa talouden tilanteessa moni pelkää työpaikkansa puolesta – Näin mantelitumake on ylivirittyneessä tilassa pitkiäkin aikoja. Mikä siis vastalääkkeeksi?

Ensiksi on ymmärrettävä, että olet mantelitumakkeen ylivirittyneen tilan – kaappauksen uhri. Se voi kestää sekuntteja, tunteja, päiviä tai jopa viikkoja.  Pitkään jatkuva stressi  voi johtaa kliinisesti todettavaan masennukseen ja post-traumaatiseen stressihöiriöön.

Tunnista ja puhu itsesi ulos  tästä ylivirityneestä tilanteesta. Ajattele sinua ärsyttävästä tyypistä jotain hyvää – Voit myö kuvitella empatiaa ja ajatella itsesi toisen ihmisen asemaan.

Stressinhallinnan keinona Goleman nostaa vahvasti myös mindfulness-taidot. Mindfulnes- hyväksyvä tietoinen läsnäolo auttaa purkamaan paineita sekä saavuttamaan nopeammin rentoutuneen ja tasapainoisen olotilan.  Myös kroonisten oireiden hallinnassa on tietoisuustaidoilla savutettu hyviä tuloksia.

Strtessi on luokiteltu hyväksi ja pahaksi. Hyvä stressi parantaa  suoritusta pakottamalla meidät skarppaamaan ja keskittymään. Paha stressi taas heikentää suoritustasoa.

Liian matala stressitaso ja matala suoritustaso  ovat esimerkki vetäytymisestä ja johtaa innottomaan  välinpitämättömään suhtautumiseen.

Liian korkea stressitaso ja korkea vaatimustaso taas uuvuttaa. Pitämällä  tavoitetaso riittävän korkeana ja  haastavana sekä stressitaso kohtuullisena saavutamme optimaalisimman työtuloksen ja tällöin myös henkilön sisäinen motivaatio on huipussaan. Kutuskaamme tätä myös flow-tilaksi.

Mihaly Csikszentmihalyi Chicagon yliopistosta on tehnyt tutkimusta  optimaalisen suorituksen alueella, Flow tilasta.  Flow-tilassa kanavoimme positiiviset tunteet käsillä olevan tehtävän hyväksi. Keskitymme herkeämättömästi ja tunnemme huikea tekemisen iloa.

Näin syntyy parhaat suoritukset.

Suomessa tätä flow tila pohdintaa viime aikoina on esille nostanut filosofian akatemian Lauri Järvilehto. Filosofian akatemian tutkijat Karolina JArenko ja Frank Martela kuvaavat asiaa myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässään tutkimusraportissaan: Sisäinen motivaatio – tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat.

He ovat viemässä Suomea kohti uutta tietotyön tekemisen kulttuuria.

Hienoa ;)

Kirja sopii kaikille aivotutkimuksesta kiinnostuneille, valmentajille ja esimiehille Miten virität itsesi ja tiimisi  flow tilaan.