Blogi Sulavan joulukalenteri
Joulukiire, projektikiire, työkiire, matkakiire, lahjakiire,
lastenhakukiire, kiire, kiire, että pää kolmantena jalkana juoksemme – jos ei
muuten niin Joulun alla ainakin.
Kysyin kollegaltani eräänä ”kiireisenä” päivänä: ”Mitä
yhteistä on kiireellä ja iällä ? ” Hetken pohdittuaan hän sanoi, että ne
molemmat asuvat isossa pallossa hartoiden välissä. Totta. Vastaavasti myös
ihmisen ikä asustaa samassa paikassa
– kuka sitten on jo nuorena vanha tai
joku toinen vanhana vielä hyvinkin nuori.
Kiiretutkijat määrittelevät kiireen jännitteiseksi tilaksi
suhteessa aikaan. Sitä ei siis ole ilman, että sitä suhteutetaan johonkin. Sen
luomme me ihmiset oman päämme sisällä. Se on myös tunnetila, joka tarttuu
herkästi. Saatuamme tartunnan
kiirehdimme siten, että emme vauhdiltamme huomaa, mitä ympärillämme
tapahtuu. Digitaalisen työn luonnetta analysoinut tutkimus (Gonzals&Mark 2004) totesi, että
tietotyötä tekevä asiantuntija suuntaa huomionsa tehtävästä
toiseen joka kolmas minuutti. Mikä vielä
pahempaa – Samaisten tutkijoiden mukaan valtaosa huomion hajoamisesta muualle johtuu
henkilöstä itsestään – ei siis ympäristöstä tulevista häiriöistä.
Tämäkin kuuluu aivojen toimintaan: asioita ajatuksia ja
aatoksia vilahtelee jatkuvasti – olennaista on, että tulemme tästä itse
tietoiseksi. Näin voimme oppia suuntaamaan
keskittymisen myös takaisin siihen keskeiseen tekemiseen, jota olemme
tekemässä. Mitä useammin harjaannutamme aivojamme suuntaamaan ajatuksen
takaisin keskittymistä vaativaan haluamaamme asiaan, sitä
paremmin ja nopeammin aivomme oppivat sen. Tästä on paljolti kysymys tietoisessa
läsnäolossa: keskity siihen hetkeen jossa olet ja asiaan jota olet tekemässä. Älä mieti menneisyyttä
tai tutki tulevaa – elä juuri tässä
hetkessä. Poista siis aika ajoin tekemisestäsi tuo automaattiohjaus
ja pysähdy miettimään mitä juuri teet.
Anna itsellesi lahjaksi
jo Aika on ihmisen ainut todellinen asset
”Aika on ihmisen tärkein voimavara ” – näin on sanonut myös
IKEAN perustja Ingvar S Kamprad. Käytä siis
aikasi ja elämäsi huolella.
Kaikki muu on elämässä ihmisen luomaa toimintaa, vuorovaikutusta ja
peliä. Viimekädessä siis ainut arvokas
varallisuus on jokaiselle oma elämä ja aika. Miten sen käytämme?
Työelämän ajan käytön tutkimukset kertovat että 70%
suomalaisista ei suunnittele työtään kunnolla.
Samanaikaisesti ilmoitamme, että käytämme sähköpostin lukemiseen keskim
3 tuntia päivässä. Sähköposteja
suomalainen saa päivässä keskimäärin 112. (Lähde: Sampo
Sammalisto työtä viisaammin).
Miten hallita työelämän keskeytyksiä ja pitää keskittyminen
kurissa lukuisten vireillä olevien asioiden kanssa? Tuoreiden aivotutkimusten valossa hajatarkkaavainen työskentely vähentää
tuottavuutta ja tekee myös
aivotutkijoiden havaitsemia jälkiä aivoihin – heikentäen niiden
toimintakykyä.
Emme kuitenkaan voi syyttä kaikesta ympäristöä, sillä
tutkijat ovat myös todenneet, että
tietopainotteista työtä tekevä ihminen
vilkaisee työpäivänsä aikana jopa
50-100 kertaa sähköpostia ja kännykkää vilkaisemme peräti 150 kertaa päivässä. Tähän vielä vaikkapa facebookin päivitysten katselu
lisättynä – luku moninkertaistuu. Tämä siis kaikki itse aiheutettua. ( AJ
Wihuri: Mindfulness työssä)
Miten tämä näkyy päivittäisessä työssä? Keskeytukset
(=cognitive switching penalty – kuten tutkijat tätä nimittävät) aiheuttaa
keskimäärin 2-3 tunnin ajanhukan tietotyöläisen päivään.
Jokainen keskeytys vaatii 15-20 minuuttia, jotta saavutamme saman keskittyneisyyden tilan kuin
ennen keskeytystä. Työelämässä pystymme
nykyisin keskimäärin 11 minuutin keskeytymättömään työhön.
Mitä sitten avuksi? Muutamia yksinkertaisia tekniikoita oman
arkesi avussa alla:
Mindfulness on tietoista tässä hetkessä olemista ja
parhaimmillaan luo edellytykset edistyneelle ajankäytölle. Päivän ja viikon päätteeksi käytä 15 minuuttia
listaten seuraavan päivän/viikon kolme keskeisintä tehtävää ja pidä huoli, että
niille on kalenterissa varattuna aikaa. Näin
perjantaisin toimimalla saat
itsellesi työasiavapaan viikonlopun.
Kaikki keskeinen on kirjattuna ja kalenterissa – ja voit hyvillä mielin
rentoutua perheesi kanssa.
Älä koskaan aloita työpäivää sähköpostia katsomalla.
Työpäivän 20 ensimmäistä sekuntia ratkaisevat mitä teet seuraavan kahden tunnin
aikana. Siksi siis aloita niistä
kolmesta keskeisestä asiasta tärkeimmästä.
Älä myöskään kurkista sähköpostia
ennen nukkumaanmenoa, sillä yksikin viesti voi viedä sinulta yöunen.
Jos olet aamuihminen, tee haasteellisimmat asiat heti
aamusta - näin hyödynnät elimistösi
luontaisen parhaan toiminta-ajan juuri tärkeimpiin asioihin.
Vältä avokonttoria mikäli työskentelysi vaatii keskittymistä
– työskentele tuolloin keskittymistä vaativassa tilassa. Neuvottelutila tai
vaikkapa etäpäivä on tuolloin hyvä ratkaisu. Tila työn mukaan periaate auttaa.
Jokaisella meistä on
aika ajoin hankaluuksia keskittyä ja pitää ajatukset fokuksessa. Opettele
pomodoro-tekniikka. Hanki munakello, kierrä se 25 minuutin päästä soimaan, tee työtäsi tietäen, että keskityt nyt vain
siihen 25 min, jonka jälkeen pidät 5 min
tauon. Ole itsellesi rehellinen, tee
vain valitsemaasi tehtävää kellon
merkkiääneen asti. Näin pääset
ensimmäiseen pomodoro-hetkeen kiinni, toinen sujuu jo helpommalla.
Jokainen on itse
vastuussa omasta hyvinvoinnistaan -
kokeile ja toimi. Ajatukset siirtyvät teoiksi vain tekemällä. Onnistumisen tunne antaa voimaa kokeilla
uudestaan.
ennen Joulua huokoista
aikaa pysähtyä ja katsella elämän menoa juuri tässä hetkessä. Älä katso peräpeiliin äläkä tulevaisuuteen
vaan katso tätä hetkeä ja kuuntele mitä juuri nyt tapahtuu ympärilläsi. Tietoista Joulun odotusta.
Kirsi
Kannisto (KTM
ja ACC-coach) työskentelee Nordea Pankissa johdon konsulttina. Hänen
vastuullaan on monimuotoisen oppimisen hyödyntäminen sekä
valmentavan esimiestyön kehittäminen Nordeassa. Hän on työkseen
kehittänyt pelillisiä valmennusmenetelmiä sekä soveltanut niitä eri
tavoin niin strategian, muutosjohtamisen kuin uusien toimintamallienkin arkipäiväistämiseen.
Twitter: @kirsikannisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti