DAniel Goleman: Tunneälyn uusimmat oivallukset

Vuonna 1995 Daniel Goleman julkaisi kirjan nimeltä Tunneäly. Hän toivoi, että käsite jäisi elämään. Tuo unelma toteutuikin  vahvempana kuin hän itse koskaan uskalsi toivoa. Käsitteestä on tullut meemi – uusi kulttuuriin sulautunut sana tai käsite.

Uudessa kirjassa avataan aivotutkimusta ja neurotieteen uusimpia tutkimustuloksia.

Aivoista ei enää ole syytä puhua vasemman ja oikean puoliskon tapaan. Tutkimus on pystynyt paikantamaan  asioita merkittävästi tarkemmin.

Kirjassa käsitellään luovuuden dynamiikkaa ja missä päin aivoja mm innostus ja peräänantamattomuus syntyvät.  Luovan ajatuksen syntymishetkellä on aivotutkimuksen keinoin pystytty todentamaan erittäin korkea gamma-aktiivisuuden taso. Korkea gamma-piikki kertoo siis  juuri tapahtuneesta uudesta oivalluksesta.

Innostus ja peräänantamattomuus ovat ihmiselle tärkeitä ominaisuuksia juuri itsensä johtamisen näkökulmasta. Tässä keskeisessä roolissa on mantelitumake ja sen säätelymekanismit. Mantelitumake toimii aivojen ”vaaratutkana”.

Työpaikoilla mantelitumakkeen laukaisijoina toimivat esimerkiksi  halveksunta, epäoikeudenmukainen kohtelu ja tunne ettei tule kuulluksi. Nykymaailmassa ja epävarmassa talouden tilanteessa moni pelkää työpaikkansa puolesta – Näin mantelitumake on ylivirittyneessä tilassa pitkiäkin aikoja. Mikä siis vastalääkkeeksi?

Ensiksi on ymmärrettävä, että olet mantelitumakkeen ylivirittyneen tilan – kaappauksen uhri. Se voi kestää sekuntteja, tunteja, päiviä tai jopa viikkoja.  Pitkään jatkuva stressi  voi johtaa kliinisesti todettavaan masennukseen ja post-traumaatiseen stressihöiriöön.

Tunnista ja puhu itsesi ulos  tästä ylivirityneestä tilanteesta. Ajattele sinua ärsyttävästä tyypistä jotain hyvää – Voit myö kuvitella empatiaa ja ajatella itsesi toisen ihmisen asemaan.

Stressinhallinnan keinona Goleman nostaa vahvasti myös mindfulness-taidot. Mindfulnes- hyväksyvä tietoinen läsnäolo auttaa purkamaan paineita sekä saavuttamaan nopeammin rentoutuneen ja tasapainoisen olotilan.  Myös kroonisten oireiden hallinnassa on tietoisuustaidoilla savutettu hyviä tuloksia.

Strtessi on luokiteltu hyväksi ja pahaksi. Hyvä stressi parantaa  suoritusta pakottamalla meidät skarppaamaan ja keskittymään. Paha stressi taas heikentää suoritustasoa.

Liian matala stressitaso ja matala suoritustaso  ovat esimerkki vetäytymisestä ja johtaa innottomaan  välinpitämättömään suhtautumiseen.

Liian korkea stressitaso ja korkea vaatimustaso taas uuvuttaa. Pitämällä  tavoitetaso riittävän korkeana ja  haastavana sekä stressitaso kohtuullisena saavutamme optimaalisimman työtuloksen ja tällöin myös henkilön sisäinen motivaatio on huipussaan. Kutuskaamme tätä myös flow-tilaksi.

Mihaly Csikszentmihalyi Chicagon yliopistosta on tehnyt tutkimusta  optimaalisen suorituksen alueella, Flow tilasta.  Flow-tilassa kanavoimme positiiviset tunteet käsillä olevan tehtävän hyväksi. Keskitymme herkeämättömästi ja tunnemme huikea tekemisen iloa.

Näin syntyy parhaat suoritukset.

Suomessa tätä flow tila pohdintaa viime aikoina on esille nostanut filosofian akatemian Lauri Järvilehto. Filosofian akatemian tutkijat Karolina JArenko ja Frank Martela kuvaavat asiaa myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässään tutkimusraportissaan: Sisäinen motivaatio – tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat.

He ovat viemässä Suomea kohti uutta tietotyön tekemisen kulttuuria.

Hienoa ;)

Kirja sopii kaikille aivotutkimuksesta kiinnostuneille, valmentajille ja esimiehille Miten virität itsesi ja tiimisi  flow tilaan.